Kaikki, mitä sinun tulisi tietää islanninhevosista

Islanninhevosella on oma erityinen paikkansa islantilaisten sydämissä. Niiden erityiset askellajit, sopeutuminen vaikeisiinkin sääolosuhteisiin ja ystävällinen luonne on tehnyt niistä arvokkaan ja rakastetun osan Islannin kulttuuria.

Tutustu näihin mukaviin mutta sitkeisiin eläimiin ja siihen, mikä tekee niistä niin erityisiä ja miksi ihmiset matkustavat kaikkialta maailmasta tutustumaan niihin Islannissa, niiden kotikonnuilla.

Islanninhevosen historiaa

Islanninhevoset ovat olleet puhdasrotuisia Islannissa jo yli 1000 vuoden ajan. Niitä pidettiin hedelmällisyyden symboleina, joten niillä oli tärkeä osansa skandinaavisessa kulttuurissa ja historiassa.

Kun viikingit ensimmäisen kerran saapuivat Islantiin, he toivat mukanaan hevosia ja uskontonsa, joten islanninhevosista tuli heti erottamaton osa Islannin kulttuuria.

Vain parhaat hevoset valittiin lisääntymään tiettyjen ominaisuuksien, kuten värin ja rakenteen, perusteella, joten nykyinen islanninhevonen onkin vuosisatoja jatkuneen valikoivan jalostuksen tulos.

Nykyään rotu pidetään puhtaana niin, että Islannista lähtevä islanninhevonen ei voi koskaan palata. Hevosenomistajilla onkin siis vaikeita päätöksiä tehtävänä, jos he haluavat muuttaa toiseen maahan.

Mikä tekee islanninhevosista niin erityisiä?

Islanninhevoset ovat selviytyneet paljosta. Ne ovat kestäneet tulivuorenpurkauksia ja lukemattomia rankkoja talvia – nämä sitkeät eläimet ovatkin sopeutuneet Islannin vaikeisiin sääolosuhteisiin erinomaisesti.

Sen lisäksi islanninhevoset ovat erityisen ihmisystävällisiä, mikä on jäänne ajoilta, jolloin ne olivat keskeinen osa viikinkikyliä. Islanninhevoset ovatkin siksi suosittuja sekä islantilaisten että vierailijoiden keskuudessa.

Maahan tutustuvat vierailijat huomaavat ehkä myös, että hevosilla on olennainen osa maan mytologiassa. Esimerkiksi Pohjois-Islannissa sijaitsevan Ásbyrgin kanjonin uskotaan olevan Odinin hevosen eli Sleipnirin tekemä, kun sen kavio koski maahan kesken lentomatkan.

Hyvä esimerkki siitä, miten paljon islantilaiset pitävät hevosistaan, on se, että jokaisella hevosella on oma kennitala-numeronsa (kansallinen vakuutusnumeronsa tai sosiaaliturvatunnuksensa). Islantilaiset käyttävät myös usein sovelluksia seuratakseen omaa hevostaan.

Islanninhevoset ovat siis hyväluonteisia ja sen lisäksi ne ovat tietenkin upeita. Islanninhevosilla on usein upea harja, ja erilaisia värimuunnelmia on 40.

Miksi islanninhevonen on hevonen, ei poni?

Vaikka islanninhevosen nimikin kertoo sen olevan hevonen, ei ole ihme, että monet pitävät sitä ponina. Sen lyhyet jalat ja roteva rakenne ovat enemmänkin ponimaisia. Miksi se ei sitten kuitenkaan ole poni?

Vaikka islanninhevosen koko onkin ponille sopiva (säkäkorkeus on keskimäärin 135–145cm), määritelmässä huomioidaan myös muita tekijöitä. Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI huomioi hevosen koon lisäksi myös sen rakenteen ja luonteen määritelmää päättäessään.

Ja vaikka islanninhevonen ei olekaan kovin suuri, se on ehdottomasti sisukas.

Kuva: Benjamin Hardman

Islanninhevonen onkin vahva eläin täynnä sisua, mikä tarjoaa haastavia mahdollisuuksia kilparatsastajille, mutta kuitenkin riittävän rauhallinen ja kärsivällinen aloittelijoiden ratsastettavaksi.

Olennaista on myös se, että islantilaiset itse ovat aina pitäneet islanninhevosta hevosena, joten se on luokiteltu virallisesti hevoseksi jo pitkään niin Islannissa kuin Islannin ulkopuolellakin.

Islanninhevosen erityiset askellajit

Islanninhevosella on kaikki samat askellajit kuin muillakin hevosilla: käynti, ravi ja laukka. Niillä on kuitenkin myös kaksi ainutlaatuista askellajia, töltti ja passi, joiden uskotaan syntyneen reaktiona geenimutaatioon.

Islanninhevosten töltin aikana vähintään yksi kavio on aina kosketuksessa maahan. Sulava liike tekee ratsastamisesta tasaisempaa, joten ratsastaja ei poukkoile hevosen selässä samalla tavalla kuin esimerkiksi ravin aikana.

Passi on nopea ”lentävä” askellaji, jossa hevosen yhden sivun molemmat jalat askeltavat samaan aikaan – hevosen liike muistuttaakin passissa tavallaan tapaa, jolla ihmiset juoksevat. Liitopassissa hevosen kaikki kaviot saattavat olla parhaimmillaan irti maasta tiettyinä hetkinä.

Kuva: Benjamin Hardman

Islanninhevosen passin huippunopeus on jopa 50km tunnissa, ja kilparatsastajaa, joka pystyy pitämään hevosensa liitopassissa pitkään, pidetään erityisen taitavana ratsastajana.

Vaikka molemmat askellajit syntyivätkin viikinkien valikoivan jalostuksen tuloksena, erityisesti töltti on hyödyllinen myös hevosille itselleen, koska se helpottaa Islannin tulivuorten muokkaamassa kivisessä ja epätasaisessa maastossa kulkemista.

Miten paljon Islannissa on hevosia?

Islannissa asuu noin 350000 ihmistä, ja 180000 virallisesti rekisteröidystä islanninhevosesta noin 80000 asuu edelleen Islannissa. Tämä vastaa siis tilannetta, jossa jokaisella nelihenkisellä perheellä on yksi hevonen. Jälleen yksi merkki siitä, miten tärkeä osa islantilaista perintöä islanninhevonen on.

Loput islanninhevosista – ne muut 100000 – asuvat ulkomailla, erityisesti Saksassa, jossa islanninhevoset ovat suosittuja.

Onko Islannissa villihevosia?

Yleensä hevoset ovat maanviljelijöiden tai tallinomistajien hoidossa, joten ne elävät maanomistajien alueella. Kevään karitsoimiskauden jälkeen monet maanviljelijät kuitenkin päästävät hevosensa vapaaksi vuorille, jotta ne voivat nauttia ylämaiden runsaista antimista.

Matkailijan näkökulmasta voi siis vaikuttaa siltä, että Islannissa on lukemattomia villihevosia, mutta useimmat Islannissa asuvat hevoset ovat itse asiassa maanviljelijöiden tai kasvattajien omaisuutta.

Islannissa on kuitenkin myös oikeita villihevosia  – viimeisimmän arvion mukaan noin 100.

Parhaat paikat hevosten bongaamiseen Islannissa

Missä päin Islantia oletkaan, törmäät melko varmasti islanninhevosiin jossain vaiheessa matkaasi. Rengastietä seuratessasi voit nähdä niitä aika ajoin tien reunamilla tai lähellä sijaitsevien maatilojen tai tallien läheisyydessä.

Matkustajat pysähtyvät usein rapsuttelemaan ja kuvaamaan hevosia, mutta muista aina käyttäytyä vastuullisesti: älä ruoki hevosia ja muista kunnioittaa yksityisalueita.

Jos haluat päästä erityisen lähelle näitä herttaisia olentoja, suosittelemme ratsastusvaellusta osana Islannin-matkaasi.

Sen lisäksi, että voit ratsastaa läpi tulen ja jään maan upeiden vulkaanisten maisemien läpi, pääset myös tutustumaan ”omaan” hevoseesi retken ajan ja ehkä jopa harjaamaan sitä.

Parhaat vinkit ratsastamiseen Islannissa

Ratsastaminen on Islannissa täysin oma urheilulajinsa – eikä pelkästään nopeasti muuttuvan sään takia. On syytä miettiä, mihin vuodenaikaan olet matkalla, mitä sinulla on päälläsi, millaisesta retkestä olet kiinnostunut, miten hyvin osaat ratsastaa ja miten pitkään olet valmis pysymään satulassa.

Paras vuodenaika ratsastamiselle Islannissa

Yksi parhaista puolista Islannissa ratsastamisesta on se, että se onnistuu kaikkina vuodenaikoina. Se on erittäin suosittu laji niin matkustajien kuin paikallistenkin keskuudessa ympäri vuoden.

Kesällä (huhtikuusta syyskuuhun) näet tietenkin enemmän ratsastajia liikkeellä, mutta islanninhevosen paksu talviturkki tarkoittaa sitä, että se on valmis seikkailuun myös keskellä talvea.

Kannattaa myös miettiä, millaisia maisemia haluat nähdä, kun nautit hevosesi töltistä keskellä luontoa: kiinnostavatko sinua enemmän lumiset vuoret vai lupiinipellot ja millaisiin sääolosuhteisiin olet valmis sopeutumaan.

Mitä Islannissa ratsastaessa kannattaa pukea päälle

Vaikka useimmat ratsastustallit ja maatilat tarjoavat tarvittaessa kaikki erityiset ratsastustarvikkeet, kuten kypärän ja sadevaatteet, sinun kannattaa myös valmistautua retkeen itse.

Kuten kaikkialla Islannissa, myös ratsastaessa on syytä kerrospukeutua.

Tässä on kätevä luettelo asioista, joiden pakkaamista suosittelemme Islannissa ratsastamista varten:

• alusvaateet- tai tekninen kerrasto
• lämpimät, vedenkestävät ja mukavat urheilu- tai vaelluskengät
• hanskat
• lämpimät villasukat, mielellään useampi pari
• yhdistelmä lämpimiä ja kevyempiä vaatekerroksia
• ratsastushousut tai pehmeät housut/leggingsit
• lämmin, vedenkestävä takki

Soveltuvatko islanninhevoset aloittelijoille?

Luonteeltaan miellyttävät islanninhevoset sopivat täydellisesti myös aloittelijoille. Ne ovat kärsivällisiä ja armeliaita, mikä antaa ratsastajalle mahdollisuuden oppia, ja niiden matalampi ja tukevampi rakenne tekee niistä vakaampia ja vähemmän pelottavia ratsuja.

Muualla maailmassa aloittelevat ratsastajat päätyvät yleensä ponien selkään, mutta Islannissa ratsastajat pääsevät heti islanninhevosten pariin.

Useamman päivän vaellus vai yhden päivän ratsastusretki – kumpi on parempi?

Kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on syytä miettiä, mitä itse haluat.

Koska useimmat matkustajat haluavat tehdä Islannin-matkallaan myös muuta kuin ratsastaa, yhden päivän tai puolen päivän retket ovat erittäin suosittuja. Se tarkoittaa sitä, että ehdit tutustua lempeisiin islanninhevosiin, mutta aikaa on myös muille nähtävyyksille.

Monen päivän vaellukset sopivat paremmin kokeneille ratsastajille tai sellaisille matkustajille, jotka ovat saapuneet Islantiin erityisesti islanninhevosten takia. Näiden vaellusten vaikeustaso on myös yleensä hieman korkeampi.

Islanninhevosia juhlistavat tapahtumat

Ei ole mikään salaisuus, että islantilaiset rakastavat hevosiaan: ne ovat monille meistä kansallisylpeyden aihe. Mutta tiesitkö, että järjestämme myös monia tapahtumia, joissa juhlistamme hevosiamme?

Kuva: Rebecca Stumpf

Islanninhevosten päivä

Islanninhevosten suurin juhlapäivä on ehdottomasti aina toukokuun 1. päivä.

Eri puolilla maailmaa islanninhevosyhteisöt esittelevät ja juhlistavat yhdessä hevosiaan, usein esimerkiksi avaamalla tallinsa vierailijoille.

Landsmót: Islannin kansallinen hevoskilpailu

Islannin kansallinen hevoskilpailu, islantilaiselta nimeltään Landsmót, järjestettiin ensimmäisen kerran Þingvellirin kansallispuistossa vuonna 1950.

Päätapahtuman nimi on Gæðingakeppni, ja siinä kaiken ikäiset ratsastajat voivat kilpailla hevosineen kaikilla islanninhevosten askellajeilla. Parhaiten suoriutuneen hevosen ratsastaja voittaa tietenkin kultaa, mutta lisäksi kilpailussa myönnetään erityinen tölttimestarin titteli, joka juhlistaa tätä islanninhevosten erityistä askellajia.

Landsmót on mahdollisuus ratsastajille esitellä hevosiaan, mutta se on samalla myös perheen ja yhteisön juhla: mikä olisikaan parempi tekosyy kokoontua yhteen, nauttia livemusiikista ja islantilaisista herkuista ja antaa lasten ilakoida keskenään.

Réttir

Kuva: Rebecca Stumpf

Réttir on vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään yleensä syyskuussa, kun kesä alkaa muuttua talveksi.

Réttirin aikana hevoset ja lampaat kootaan yhteen vuorilta, jossa ne ovat viettäneet kesäkuukaudet. Maatiloille kesäksi jääneet hevoset ovat tärkeässä roolissa réttirin aikana, sillä ne auttavat maanviljelijöitä keräämään laumansa taas kokoon.

Maanviljelijät ajavat eläimet alas vuorilta takaisin aitauksiin, jossa kaikki erottelevat omat lampaansa muiden joukosta.

Islannissa järjestetään eri puolilla noin 200 réttir-tapahtumaa joka vuosi, ja matkustajat nauttivat usein niiden seuraamisesta.

Nyt kun olet islanninhevosten asiantuntija, voitkin lähteä Islantiin vaikka heti. Odotamme innolla sitä, että voimme pian toivottaa sinut tervetulleeksi lennoillemme Reykjavíkiin tai Reykjavíkin kautta!

Teksti: Katie Lindsay

Kuvat: Benjamin Hardman ja Rebecca Stumpf